LYIJYKOMPPANIA


ETUSIVU

UUTISET

KEIKAT

TUOTANTO

KOKOONPANOT

ARTIKKELIT

LYRIIKKAA

MYYMÄLÄ

DER GREIF







TYLYJEN MIESTEN MUSIIKKIA

SUE 1/2004



Suomenkielisen raskaan musiikin pioneeri Lyijykomppania on palannut. Bändin uusi omakustanne-ep julkaistaan pian, minkä jälkeen bändi aloittaa keikkailun - jota pohjustettiin jo viime kesänä kahdella pienimuotoisella live-esiintymisellä.

Lyijykomppania perustettiin alunperin jo vuonna 1981, mutta varsinainen aktivoituminen tapahtui vasta vuonna 1990 ja seuraavana vuonna julkaistu Synkkää Jynkytystä -vinyyliep veti omat suuntaviivansa suomijynkytyksen kehityskarttaan. Tämän jälkeen, vuoteen 1996 asti, bändi julkaisi kaksi kokopitkää levyä sekä kaksi ep:tä. Vuonna 1997 Lyijykomppanian historia sai videomuotoisen kunnianosoituksen Tomi Tuomaalan ohjaamassa dokumentissa Viinasta, kuolemasta ja maailmanlopusta.

Suomenkielisen raskashevin ja Lyijykomppanian sekä esim. Mana Manan vaikutusta nykytilanteeseen bändin ainoa alkuperäisjäsen, rumpali Moilanen, kommentoi lyhyesti:

- Jolla silmä on, se nähköön; jolla korva on, se kuulkoon.

Peruskateellinen suomalainen voisi melkein sanoa, että nyt oli hyvä sauma tehdä comeback...

- Kateus on aina kunniassaan. Eikä saumassakaan mitään vikaa ole. Comebackin - jos noin suurieleisesti voidaan ilmaista - ajankohta ei liity millään lailla Timo Rautiaisen kaupalliseen suosioon tai nuorison hiihtoharrastukseen. Sanotaan nyt suoraan: kun loppukesällä -96 Rautiainen ja Alaluusua lähtivät omille teilleen, ajattelin, ettei peli ole vielä pelattu. Sinä syksynä haalin helevetinmoisen urakan jälkeen uudet miehet remmiin, selvittää Moilanen.

Moilasen kelkkaa pystyssä pitämään pestattiin Strandman (laulu/kitara) ja Lindström (basso). Millainen on Lyijykomppania tänä päivänä, 20 vuoden jälkeen lähtölaukauksesta?

- Eipä paskan häävi. Tukkaa on orkesterilla enemmän, se on ehdottomasti merkittävä ero. Yhtäläisyyksistä on taas merkittävin hyvä viinanmaitti, Moilanen heittää ja jatkaa:

- Ainakaan tekstipuolella ei ole - kumma kyllä! - tullut oikein mitään uutta esiin. Musiikkipuolella on tietysti uusien miesten mukaantulolla ollut jotain vaikutusta, mutta mihinkäs tuuli kiven kääntäisi...

- Soitin uutta levyä kaverille ja hän totesi, että se kuulosti ihan Lyijykomppanialle. Ei kai musiikissakaan sitten niin isoja muutoksia ole tapahtunut etteikö enää komppaniaksi tunnistaisi, lisää Lindström.

- Tätä nykyä orkesterin virallinen pääsäveltäjä on Lindström, mutta suunnittelemme Strandmanin kanssa salakavalaa syrjäytysoperaatiota. Sanoitukset ovat edelleenkin minun vastuullani. Biisintekoprosessi sinänsä etenee Lyijykomppaniassa perinteisen kivuliaasti. Pahinta on tällä erää se, että Lindströmillä tuntuu nyt olevan luomispiikki orkesterin aikaansaamattoman tekstinikkarin kiusaksi, Moilanen naljailee.

- Itse olin ennen Lyijykomppaniaan liittymistäni yhtyeen harras ihailija, joten musiikilliset mieltymykset käyvät yksiin. Kappaleiden on kuulostettava Lyijykomppanialta, joten soundi- ja sävelmaailma on sisäistettävä. Jääköön yleisön arvosteltavaksi onko asiassa tulevan julkaisun myötä onnistuttu, pohtii Strandman.


Intensiivitreeniä

Lyijykomppanialle bänditreenit eivät ole pelkästään treeniä, vaan jo sinänsä erillinen tapahtuma.

- Treenit kestävät yleensä koko viikonlopun niin siinä ehtii olla paljon muutakin mukavaa ohjelmaa soittamisen ohella, Lindström alustaa.

- Mikä se sellainen viikonloppu on, että lauantaina tullaan ja sunnuntaina itku kurkussa lähdetään? Miellyttävintä oli mielestäni viime kesän intensiivitreeni heinäkuussa, kun kraatterijärvestä krapulaiselta aamu-uinnilta noustiin aamiaiselle rantahietikolle ja siitä treenikämppään soittelemaan. Ja sama meno jatkui viikon päivät, lisää Moilanen.

Millaiset tulevaisuudennäkymät teillä on levyjulkaisujen suhteen?

- Kokopitkistä tai puolipitkistä ei puhuta vähään aikaan yhtään mitään. Ensin on päästävä irti nykyisestä velkavankeudesta, jonka aiheutti se, ettei mikään yhteydenottomme kohteeksi joutuneista arvon levyfirmoista lotkauttanut korvaansakaan asialle, Moilanen manaa.

- Luulisin, että neljän biisin ep, Kehitys kulkee perse edellä, julkaistaan 31.1. 2004 - ainakin silloin on kivilinnassa varattu illaksi saunavuoro. Osa biiseistä on tehty -96, osa -03. Uutta on tekeillä parhaillaan, hän lupailee lopuksi.


Jussi Helenius