|
Haukivuorella pystyyn pistetty hevimusiikin pioneeriyhtye Lyijykomppania juhlii 35-vuotista taivaltaan siellä, mistä kaikki alkoi.
Vuonna 1981 Haukivuoren Kantalan koulukeskuksen pihalla pieleen meni monta asiaa.
- Lähes kaikki soittokamamme hajosivat. Minulle on jäänyt siitä elinikäinen trauma, ja pelkään aina keikoilla, että tavarat hajoavat, kertoo Lyijykomppania-yhtyeen ainut alkuperäinen jäsen Esa Moilanen.
Ensimmäisen keikan vastoinkäymisistä huolimatta se ei jäänyt yhtyeen viimeiseksi. Rumpali Moilanen on pitänyt suomalaisen hevin pioneeribändiä kasassa 35 vuoden ajan. Yhtye on tähän mennessä julkaissut yhden c-kasetin, singlen, mini-cd:n, kolme EP:tä sekä kolme täyspitkää albumia.
Niistä erityisesti vuonna 1996 ilmestynyttä Viimeinen voitelu -levyä pidetään yhtyeen parhaana. Seuraava julkaisu Kehitys kulkee perse edellä tuli ulos vasta kahdeksan vuotta myöhemmin. Moilanen vastaa kappaleiden lyriikoista.
- Biisien kirjoittaminen oli Viimeisen voitelun jälkeen yhtä helvettiä. En halua miellyttää kuulijoita, vaan haastaa heidät. Olen tyytyväinen siihen, että olen saanut lyriikan avulla ihmiset ajattelemaan ja tekemään teksteistä omia tulkintojaan.
Lyijykomppanian vastoinkäymiset alkoivat jo ennen ensimmäistä keikkaa. Basisti Jari Rautio sai tarpeekseen kahden viikon jälkeen, ja basso iskettiin Olli Jaatisen käsiin. Nykyisin Jaatinen toimii Mikkelin valokuvakeskuksen johtajana. Trion kokoonpano on vuosien saatossa vaihdellut useita kertoja.
Yhtye ajautui heti alkuaikoinaan myös linjaristiriitaan siitä, soitettaisiinko englannin- vai suomenkielisiä kappaleita.
- Aluksi soitimme suurimmaksi osaksi englanninkielisiä covereita. Minä olin sitä mieltä, että kaikki hyvät kappaleet oli tehty. Muut sanoivat, että joko soitetaan hyviä kappaleita huonosti tai sitten omia biisejä. Loppujen lopuksi tein sitten yhden biisin myös saksaksi ja toisen ruotsiksi.
Lyriikoiden kieleksi valikoitui lopulta suomi, ja synkkä, suorapuheinen sanataide on puhutellut hevimusiikin ystäviä kolme vuosikymmentä. Siitä inspiroituvat aikoinaan muun muassa Viikate-yhtyeen jäsenet niin, että päättivät perustaa oman bändin. Loppu on historiaa.
Lyijykomppania ei koskaan ole levyttänyt isoille firmoille, mutta se on saavuttanut vahvan kulttimaineen.
Lyijykomppania juhlii 35-vuotista taivaltaan palaamalla juurilleen, ravintola Hummeripoikaan Haukivuorelle. Haaveena oli soittaa Kantalassa, mutta vanha koulukeskus on nyt yksityisessä omistuksessa.
Nostalgiahuumaan päästään kuitenkin pian julkaistavalla yhtyeestä kertovalla dokumentilla, jonka ovat kasanneet Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat Antti Eskelinen ja Pekka Lampinen. Dokumenttia varten on kahlattu läpi yhtyeen vanhoja keikkatallenteita.
Moilaselta löytyy sellainen myös Kantalasta vuodelta 1981.
- Olen ajatellut, että vanhana miehenä on hyvä olla jotakin mitä hävetä, hän heittää.
Lyijykomppania, Der Greif ja Saturn Twilight Ravintola Hummeripojan ulkolavalla 29. heinäkuuta.
Säde Mäkipää
(Artikkelissa on asiavirheitä. - Lyijykomppania)
|
|
