|
Metallia: Vuosien 1993-1006 materiaalista koottiin uudelleenjulkaisu. Se sisältää levyt Uimakoulu, Suden hetki ja Viimeinen voitelu
Suomenkielisen raskaan rokin pioneeriyhtye Lyijykomppanian vanhempaa tuotantoa on yritetty useampaan otteeseen julkaista uudelleen, mutta huonolla menestyksellä.
Fanit ovat kyselleet levyjen perään, mutta tekijäkunnassa ei ole saavutettu tarvittavaa yhteisymmärrystä. Perustajajäsen, rumpali, sanoittaja ja säveltäjä Moilanen myöntää olleensa itsekin kantona kaskessa.
– En ole halunnut, että minua syytettäisiin rahanahneudesta tai siitä, että yrittäisin hyötyä Trio Niskalaukauksen menestyksestä.
Mutta nyt asiassa onnistuttiin ja levymerkki Lipposen Levy ja Kasetti julkaisee Lyijykomppanian vuosien 1993–1996 tuotannon koottuna uusintapainoksena.
Julkaisu sisältää pitkäsoitot Uimakoulu (1993) ja Viimeinen voitelu (1996) sekä mini-cd:n Suden hetki (1994). Tupla-cd on jo myynnissä, keväämmällä julkaistaan kolmen vinyylilevyn paketti.
– Fanit ovat kyselleet vanhoja levyjä vuosikymmeniä. Tajusin viimein, kuinka tärkeitä he minulle ovat ja asenteeni alkoi muuttua, Moilanen toteaa.
Moilanen kertoo, että Lyijykomppania edusti tuolloin – ja edustaa edelleenkin – äärimmäistä marginaalia. Bändi teki asiat sillä tavalla kuin halusi ja haistatti pitkät kaikelle muulle.
– Itse seurasin perin vähän ylipäänsä musiikkisceneä, ehkä muut pojat jonkin verran enemmän. Ei minua muitten tekemiset kiinnostaneet, levyjäkään en ostanut ainakaan kymmeneen vuoteen.
Moilanen toteaa levyn bookletissä, että Uimakoulu on kaikkine puutteineenkin edelleen hyvä levy.
– Se saneli pelin säännöt ja näytti suuntaa tulevalle.
Suden hetkeä hän sanoo varsin tiukaksi paketiksi. Se sisältää muun muassa kappaleen Jaloviinamies, joka on yksi bändin bravuureista ja ollut keikkasetissä vuodesta 1994 lähtien.
Kun bändi alkoi tehdä Viimeistä voitelua, oli ideana kasata toimiva ja linjakas kokonaisuus.
Prosessi eteni siten, että Moilanen kirjoitti ensin kaikki levyn tekstit. Kitaristi-laulaja Rautiainen uppoutui sitten tekstien maailmaan ja kuulosteli, millaisia riffejä mieleen alkaa nousta. Suurena apuna materiaalin koostamisessa oli Rautiaisen hankkima neliraitanauhuri, jonka avulla demoja oli helppo kehitellä eteenpäin.
Tästä huolimatta Moilanen luonnehtii Viimeisen voitelun synnytysprosessia erittäin työlääksi. Tämän vuoksi hän jättikin sävellystouhut yhtä pientä poikkeusta lukuun ottamatta muiden huoleksi ja keskittyi lyriikoihin.
– Syntyi kummallinen sekoitus uskontoa, filosofiaa ja salatieteitä. Levy karmii minua vieläkin, en osaa sanoa, onko siinä enemmän henkistä etsintää vai sielunhätää.
Viimeinen voitelu jäi aikoinaan Lyijykomppanian jäähyväisteokseksi, sillä Rautiainen ja silloinen basisti Alaluusua erosivat bändistä kesällä 1996 Ilosaarirockin keikan jälkeen.
Lyijykomppanian taru ei kuitenkaan päättynyt, vaan Moilanen löysi rinnalleen uusia miehiä. Levyttäminenkin jatkui: 2000-luvun puolella bändi on julkaissut neljä kokopitkää albumia ja kaksi ep:tä, tuoreimpana keväällä 2021 julkaistu pitkäsoitto Tarpeettomia ikävyyksiä.
Miten on, nähdäänkö vuosien 1993–1996 kokoonpanoja keikoilla uudelleenjulkaisun myötä?
– En pidä sitä nykynäkymin mahdollisena. Sen sijaan aloimme juuri suunnitella herrojen kanssa pientä kokoontumista kalamajalle illanvieton merkeissä. Sellainen vanhojen herrojen kokoontumisajo – vaikka jäljet kyllä hirvittävät...
Jari Asikainen
|
|
